Psyykkisesti sairastuneiden läheiset

Psyykkisesti sairastuneiden läheiset



Esittelemme tässä blogitekstissä miten mielenterveyden ongelmat näkyvät sairastuneiden läheisten arjessa ja millaisia palveluita heille on tarjolla. Mielenterveysomaisten keskusliiton, FinFamin, mukaan lähes puolet psyykkisesti sairastuneen läheisistä on vaarassa itse sairastua psyykkisesti (FinFami nd.). On siis tärkeää huolehtia myös sairastuneen läheisistä, jotta he voivat tukea sairastunutta läheistään ja pitää yllä omaa hyvinvointiaan.


Valtakunnallisesti mielenterveysomaisten asioita ajaa, ja tarjoaa tukea sekä neuvontaa, mielenterveysomaisten keskusliitto FinFami. FinFami on kattojärjestö, johon kuuluu monia alueellisia yhdistyksiä ympäri Suomen. (Tietoa meistä nd.) FinFami Uusimaa ry on yksi niistä ja se tarjoaa omaisille palveluita arjessa selviytymiseen. Yhdistys tarjoaa keinoiksi ehkäistä läheisten uupumista tiedollista tukea, vertaistuellista ryhmätoimintaa ja virkistystoimintaa. (Tukea ja apua nd.) Tiedon saaminen sairaudesta on tärkeää niin sairastuneelle itselleen kuin hänen läheisilleen. Kun läheinen saa luotettavaa tietoa sairaudesta, sen oireista ja siitä parantumisesta, se auttaa ymmärtämään sairastuneen näkökulmaa, selittää läheisen käyttäytymista ja antaa toivoa tilanteen parantumisesta. Vertaistuen rooli voimavarojen ja jaksamisen vahvistamisena on merkittävä. On helpottavaa kuulla muiden samankaltaisessa tilanteessa olevien kokemuksia ja päästä jakamaan ajatuksiaan. Asioista keskusteleminen auttaa jäsentämään tilannetta ja erityisesti muiden omaisten kanssa keskusteleminen antaa läheiselle itselleen tilaa pohtia myös omaa jaksamistaan. Usein läheisen voimavarat ovat sidottu sairastuneesta huolehtimiseen ja omasta hyvinvoinnista huolehtiminen jää taka-alalle. Sen vuoksi virkistystoiminnalle on tarvetta. Arjesta hetkeksi irrottautuminen, uuden kokeminen ja elämyksien löytäminen tasapainottavat raskasta arkea. Edellä mainittujen lisäksi kahdenkeskeinen ammattilaisen kanssa keskusteleminen tukee läheistä, sillä ammattilainen voi antaa työkaluja, millä käsitellä tilannetta ja voi huomata riskin, jos läheinen on itse uupumassa liikaa tai sairastumassa psyykkisesti. Esimerkiksi FinFami Uusimaa ry tarjoaa yksilötapaamisia ja puhelinneuvontaa (Tukea ja apua nd.).


Kun yksi perheestä sairastuu, sairaus koskettaa kaikkia perheenjäseniä. Mielenterveyden häiriö kehittyy usein hitaasti ja perhe ei välttämättä heti huomaa muutoksia läheisessään. Kun läheisen käytös muuttuu huomattavasti, se aiheuttaa perheessä hämmennystä ja sitä ei aina osata yhdistää mielenterveydelliseen sairauteen. Psyykkiset sairaudet vaikuttavat perheen ilmapiiriin. Esimerkiksi masentunut perheenjäsen ei kykene vastaamaan iloon ja eristäytyy, psykoottisista oireista kärsivän perheenjäsenen todellisuudentaju heikkenee ja aiheuttaa ihmetystä ja pelkoa muissa. (Huttunen 2015.) Epätietoisuus voi luoda perheenjäsenille tunteita turvattomuudesta ja jopa syyllisyydestä. Varsinkin lapsille on tärkeää kertoa, jos vanhempi sairastuu, ettei lapsen turvallisuuden tunne ja luottamus vanhempaan kärsisi. Lapsille sairaudesta kerrottaessa täytyy huomioida lapsen yksilöllinen kehityksen taso, millä tavalla asiasta keskustellaan. Mitä nuoremmasta lapsesta on kyse, sen haastavampaa ymmärryksen saavuttaminen ja keinon löytäminen saattaa olla. Miten autan lastani -opas (Solantaus 2013) on suunnattu vanhemmille, joilla on mielenterveyden ongelmia ja oppaassa annetaan tukea lapselle sairaudesta kertomiseen. Lasten kanssa sairaudesta keskusteltaessa on tavoitteena auttaa heitä ymmärtämään omia kokemuksiaan, vanhemman käyttäytymistä ja perheen tapahtumia. Ei ole tarkoituksenmukaista kertoa lapselle kaikkea vanhemman elämäntilanteeseen liittyviä vaikeita taustoja ja kaikkia ongelmia. Tärkeintä on varmistaa, ettei lapsi syyllistä itseään vanhemman pahasta olosta, rajoita omaa elämäänsä, kuten harrastuksia ja kaverisuhteita, vanhemmasta huolehtimisen takia ja vahvistaa lapsen ja vanhemman välistä suhdetta eristäytymisen sijaan. (Solantaus 2013.)
Lähteet
FinFami nd. Mielenterveyden keskusliitto FinFami. Verkkodokumentti. <https://finfami.fi/>. Luettu 19.5.2017.
Huttunen Matti O. 2015. Omaiset ja sairastunut. Lääkkeet mielen hoidossa. Duodecim Terveyskirjasto. Verkkodokumentti. Päivitetty 27.11.2015. <http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=lam00008>. Luettu 20.5.2017.
Solantaus, Tytti 2013. Miten autan lastani? Opas vanhemmille, joilla on mielenterveyden ongelmia. Verkkodokumentti. <http://www.otu.fi/images/oppaat/opasvanhemmille.pdf>. Luettu 20.5.2017.
Tietoa meistä nd. Mielenterveyden keskusliitto FinFami. Verkkodokumentti. <https://finfami.fi/tietoa-meista>. Luettu 19.5.2017.

Tukea ja apua nd. FinFami Uusimaa ry. Verkkodokumentti. <http://www.otu.fi/index.php/tukea-ja-apua>. Luettu 20.5.2017

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Persoonallisuushäiriöt

Kuva
Persoonallisuushäiriöt Persoonallisuushäiriöillä tarkoitetaan pitkäaikaisia ajattelun sekä käyttäytymisen malleja, jotka ovat luonteeltaan joustamattomia eli persoonallisuushäiriöinen ihminen käyttäytyy toistuvasti tietyn mallin mukaan. Nämä ajattelu- ja käyttäytymismallit aiheuttavat haittaa ihmiselle, esimerkiksi vaikeuttavat sosiaalisissa tilanteissa toimimista tai sosiaalisten suhteiden solmimista. Persoonallisuushäiriötä voi olla vaikea tunnistaa, edes ihminen itse ei tiedosta juurtuneiden tapojensa olevan merkki persoonallisuushäiriöstä. (F60 Persoonallisuushäiriöt nd.) Persoonallisuushäiriöitä on paljon erilaisia ja ne on jaettu kolmeen ryhmään. Yhden ryhmän muodostavat epäluuloinen ja eristäytyvä persoonallisuushäiriö. Epäluuloinen persoonallisuus ilmenee epäluuloisuutena muita kohtaan ja ajoittain vainoharhaisina kuvitelmina. Eristäytyvä persoonallisuus puolestaan vetäytyy sosiaalisista kanssakäymisistä ja välttelee ihmiskontakteja. Toiseen ryhmään luokitellaan epävak...
Lue lisää

Psykoosi, skitsofrenia ja mielenterveyslaki

Kuva
Psykoosi, skitsofrenia ja mielenterveyslaki     Mitä tarkoitetaan psykoosilla ja millainen tila psykoosi on? Moni ihminen varmasti yhdistää psykoosin jonkinlaiseen mielenterveyden häiriöön ja kokee sen olevan pitkäaikainen ja pysyvä tila. Seuraavaksi kerromme yksinkertaisuudessaan mitä psykoosi on, ja minkälaisia oireita siihen liittyy. Psykoosi on vakava mielenterveyden häiriö, jossa ihmisellä on vaikea hahmottaa mikä on totta ja mikä ei. Psykoosissa ihmisen todellisuudentaju on heikentynyt, ja hänellä on ajoittain vaikea erottaa todellisuus ja oman pään sisäiset mielikuvat. Psykoottiset oireet voidaan jaotella positiivisiin ja negatiivisiin oireisiin. Positiiviset oireet ovat normaaliin psyykkiseen toimintaan nähden ylimääräisiä oireita, niitä voi olla esim. aistiharhat, harhaluulot, sekä hajanainen puhe ja käytös. Negatiivisilla oireilla, ns. puutosoireilla tarkoitetaan normaalien ajatusten, tunteiden ja käyttäytymisen puuttumista tai heikentymistä. Nämä ilmenevät ...
Lue lisää

Mielenterveys ja historiaa

Kuva
Mielenterveys ja historiaa Historia Psyyken ja keskushermoston tiedettiin jo ennen länsimaisen ajanlaskun alkua. Nykyaikainen psykiatria sai alkunsa valistuksen aikaan 1700- luvulla. 1700- luvun loppupuolella Philippe Pinel edisti merkittävällä tavalla psykiatristen potilaiden humaania hoitoa. Hän vapautti mielisairaat potilaat kahleista ja loi systemaattisen psykiatrisen diagnostiikan humaanin lääketieteellisen hoidon tueksi. 1900-luku merkitsi psykiatriassa tieteellisen tutkimuksen, uusien hoitojen sekä hoitojärjestelmien kehitystä. Suomessa psykiatrian opetus lääketieteen opiskelijoille alkoi virallisesti Helsingin yliopistossa vuonna 1905. Psykiatriaa alettiin käyttämään yhä enemmän avohoidossa 1970- luvulla. Suomessa tätä edisti mielisairaslain uudistuminen vuonna 1978. Samanaikaisesti kiinnostuttiin yhä selvemmin muista mielenterveyden häiriöistä kuin psykooseista. Myös häiriöiden ehkäisy ja mielenterveyden edistäminen saivat huomiota. Suuri rakenteellinen muutos tapahtui...
Lue lisää