Masennus

Masennus

Käsitteellä masennus voidaan tarkoittaa masentunutta mielentilaa, joka on normaaliin tunne-elämään kuuluva reaktio erilaisiin menetyksen tai pettymyksen tunteisiin. Masennus-käsitettä voidaan käyttää myös, kun puhutaan masentuneesta mielialasta, joka on muuttunut pitkäaikaiseksi, pysyväksi mielentilaksi. (Isometsä, 2017) Käsittelemme tässä kirjoituksessa masennusta pitkäaikaisena, mielenterveyttä heikentävänä, tilana.

Jokaisen ihmisen masentuneisuus on omanlaisensa, kuten ihmisetkin ovat kaikki ainutkertaisia. Masennus voi olla hetkellinen kokemus, mikä helpottaa päivän tai muutaman päivän sisällä. Joskus taas masennuksen väistyminen vie hyvinkin pitkään. Yleensä se on ymmärrettävä reaktio johonkin elämäntilanteeseen ja se voi kestää viikoista kuukausiin, joskus pidempäänkin. Vaihtelua on myös syvyydessä ja kokonaisvaltaisuudessa. Toisilla masennus lamaa lähes täysin, toisilla se on kokemuksena enemmän hidastava ja elämää ankeuttava, mutta ei vie toimintakykyä. Masennus helpottaa spontaanisti, kunhan sitä ylläpitävät tekijät helpottavat. Välillä ylläpitävät tekijät on melko helppo löytää, toisinaan taas niiden löytäminen ja käsittely on monimutkaisempi tie. Toisten ihmisten apu on tärkeä, jotta masennuksen läpi voi elää. (Mielipalvelut oy)

Masennuksesta selviytyminen

Masennusta voi hoitaa myös itse omahoito-ohjelman avulla. Mielenterveystalo.fi-sivuston Masennuksen omahoito-ohjelma tarjoaa työkaluja masennuksesta selviytymiseen. Ohjelma on tarkoitettu joko itsenäiseen käyttöön tai tueksi hoidon rinnalle. (Masennuksen omahoito-ohjelma nd.) Omahoito-ohjelma lähtee liikkeelle arjenhallinnasta. Uni, ravinto, liikunta ja ihmissuhteet ovat mielenterveyden peruspilareita, jotka auttavat masennuksen selättämisessä. Unirytmistä huolehtimista ja unen laadun parantamista voi harjoitella unihuoltomenetelmillä, esimerkiksi tuulettamalla makuuhuoneen ja menemällä sänkyyn vasta, kun nukuttaa. Päiväunien pois jättäminen ja herääminen joka aamu samaan aikaan edesauttavat unirytmin jälleenrakentamista. Liikunnan lisääminen arkeen helpottaa masennusta, koska se tuottaa hyvän olon tuntemuksia. Jo muutama kävelylenkki viikossa voi helpottaa oloa sekä parantaa myös unen laatua. Ravitsemuksesta huolehtiminen on myös tärkeää. Säännöllinen ja terveellinen ruokavalio auttaa arjenhallinnan ylläpitoon ja liikunnan tavoin edistää unta. (Kohti muutosta nd.)

Ihmissuhteilla on myös merkittävä rooli masennuksesta toipumisessa. Masentunut ihminen voi eristäytyä muista ihmisistä ja ihmissuhteiden ylläpitäminen voi masennukseen liittyvän väsymyksen takia olla haastavaa. Mielenterveystalo.fi -sivuston Masennuksen omahoito-ohjelma kehottaa puhumaan masennuksesta ja jakamaan tuntemuksia. Asioista puhuminen voi helpottaa oloa ja edesauttaa toipumista sekä auttaa käsittelemään masennusta uudessa valossa. Kaikille masennuksesta kertominen ei kuitenkaan syystä tai toisesta ole helppoa, varsinkin, jos perhe- tai ystäväpiirissä masennuksesta ei ole aikaisempaa kokemusta tai vaikeista asioista ei ole tapana puhua. Jos masennuksesta kertominen läheisille on vaikeaa, vertaisryhmistä voi saada tarvitsemaansa tukea. Suomen Mielenterveysseura tarjoaa monenlaisia vertaistukiryhmiä, jossa pääsee keskustelemaan samankaltaisessa tilanteessa olevien ihmisten kanssa. Ryhmiä ohjaavat mielenterveyden ammattilaiset, joiden kanssa kartoitetaan osallistujan hyötymistä ryhmämuotoisesta tuesta ja osallistumismahdollisuuksia. (Vertaistukiryhmät nd.)

Vaikka kotoa pois lähteminen ja kontaktin ottaminen muihin ihmisiin ovat tärkeitä toipumisen kannalta, kynnys ulos lähtemiseen voi olla suuri. Onneksi myös internetin kautta on mahdollista saada vertaistukea. Esimerkiksi Tukinetti-sivusto kokoaa eri järjestöjen tarjoamia kriisi-, tuki- ja auttamispalveluita samalle sivustolle. Sivustolta löytyy avoimia ja suljettuja keskusteluryhmiä ja niitä ohjaa ryhmänohjaaja.Tukinetin kautta on myös mahdollista saada henkilökohtaista tukea ja keskustella kriisityöntekijän tai koulutetun vapaaehtoisen kanssa. (Info nd.)

Lähteet

Isometsä Erkki 2017. Depression ja masennuksen käsitteet. Psykiatria. Verkkodokumentti. Päivitetty 13.3.2017. <http://www.oppiportti.fi/op/pkr00701/do>. Luettu 27.4.2017.

Info nd. Tukinetin palvelukuvaus. Tukinet.net. Verkkodokumentti. <https://www.tukinet.net/info.tmpl>. Luettu 30.4.2017.

Kohti muutosta nd. Masennuksen omahoito. Mielenterveystalo.fi. Verkkodokumentti. <https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsehoito-ja-oppaat/itsehoito/masennuksen_omahoito/Pages/osio2.aspx>. Luettu 30.4.2017.

Masennuksen omahoito-ohjelma nd. Mielenterveystalo.fi. Verkkodokumentti. <https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsehoito-ja-oppaat/itsehoito/masennuksen_omahoito/Pages/default.aspx>. Luettu 30.4.2017.

Mielipalvelut oy. 2017. Mieli maassa- masennuksen olemuksesta. Verkkodokumentti. Luettu 28.4.2017. <http://www.mielipalvelut.fi/artikkelit/mieli-maassa-masennuksen-olemuksesta/>

Vertaistukiryhmät nd. Tukea ja apua. Suomen Mielenterveysseura. Verkkodokumentti. <http://www.mielenterveysseura.fi/fi/tukea-ja-apua/vertaistukiryhm%C3%A4t>. Luettu 30.4.2017.