Psykoosi, skitsofrenia ja mielenterveyslaki

Psykoosi, skitsofrenia ja mielenterveyslaki 

 

Mitä tarkoitetaan psykoosilla ja millainen tila psykoosi on? Moni ihminen varmasti yhdistää psykoosin jonkinlaiseen mielenterveyden häiriöön ja kokee sen olevan pitkäaikainen ja pysyvä tila. Seuraavaksi kerromme yksinkertaisuudessaan mitä psykoosi on, ja minkälaisia oireita siihen liittyy.

Psykoosi on vakava mielenterveyden häiriö, jossa ihmisellä on vaikea hahmottaa mikä on totta ja mikä ei. Psykoosissa ihmisen todellisuudentaju on heikentynyt, ja hänellä on ajoittain vaikea erottaa todellisuus ja oman pään sisäiset mielikuvat. Psykoottiset oireet voidaan jaotella positiivisiin ja negatiivisiin oireisiin. Positiiviset oireet ovat normaaliin psyykkiseen toimintaan nähden ylimääräisiä oireita, niitä voi olla esim. aistiharhat, harhaluulot, sekä hajanainen puhe ja käytös. Negatiivisilla oireilla, ns. puutosoireilla tarkoitetaan normaalien ajatusten, tunteiden ja käyttäytymisen puuttumista tai heikentymistä. Nämä ilmenevät esim. tunteiden latistumisena, sanojen tuottamisen vaikeutumisena, epäsosiaalisuutena tai kyvyttömyytenä tuntea mielihyvää. (Psykoosiopas nd.)

Psykoottisia häiriöitä on useita ja jokaisella psyykosia sairastavalla on omanlaisensa taudinkuva. Esittelemme muutaman psyykoottisen häiriön selventääksemme psykoosin luonteen moninaisuutta. Skitsofrenia on pitkäaikainen sairaus, johon liittyy vaikeudet erottaa todellisuutta kuvitteellisesta. Se hankaloittaa ihmisen kognitiivisia toimintoja ja vaikuttaa haitallisesti tunne-elämään sekä käyttäytymiseen. Skitsoaffektiivisessa häiriössä puolestaan skitsofreeniset oireet, kuten aistiharhat, vuorottelevat mielialahäiriöiden kanssa. Mielialahäiriöt ilmenevät masennuksena ja maniana. Harhaluuloisuushäiriö poikkeaa edellä mainituista siten, että harhaluulot eli deluusiot eivät ole aistiharhoja tai muita ajatushäiriöitä eikä siihen liity tunne-elämän latistumista. Harhaluuloisuushäiriöistä kärsivällä voi esimerkiksi olla epätodellinen käsitys itsestään ja ominaisuuksistaan. On olemassa myös lyhytkestoisia psykoottisia häiriöitä, joista ihminen voi kokonaan kuntoutua. Lyhytkestoisen psykoottisen häiriön voi laukaista esimerkiksi stressi. (Psykoosiopas nd.)

Kuinka yleisiä psykoosisairaudet ovat suomessa? Ja onko psykoosi periytyvää?  Elämänaikainen esiintyvyys on Suomessa n. 3,5 prosenttia. Skitsofreniaa sairastaa noin prosentti suomalaisista ihmisistä. Psykoosit ovat monitekijäisiä sairauksia ja psykoosin puhkeamiselle ei ole löydetty yksiselitteistä syytä. Monitekijäisellä periytymisellä tarkoitetaan ominaisuutta tai taudin syntyä, jossa vaikuttavia geenejä on useita ja jossa myös ympäristötekijöillä on osuutta sairastumiseen. Monitekijäinen perinnöllisyys alttius tarkoittaa, että samoissa ulkoisissa olosuhteissa toinen ihminen sairastuu helpommin kuin toinen. Myös kasvuympäristöön liittyvät tekijät ja traumakokemukset liittyvät psykoosialttiuteen. (THL 2016)

Voiko skitsofreniasta parantua? Mitä tarvitaan kuntoutukseen? Skitsofrenian kuntoutus on laaja käsite, jota voidaan kuvata termillä kokonaisvaltainen. Pitkällä tähtäimellä, kuntoutuksella pyritään sairastuneen toimintakyvyn parantamiseen ja tarjoamaan keinoja sairauteen liittyvien oireiden kanssa selviytymiseen. Kuntoutuksessa keskeistä on, että se toteutetaan moniammatillisena yhteistyönä, jonka keskiössä sairastuneiden ja heidän läheistensä lisäksi on mm. lääkäreitä, hoitajia, psykologi, toimintaterapeutti ja sosiaalityöntekijä. Onnistuneen kuntoutuksen edellytykset pystytään luomaan parhaiten silloin, kun sekä sairastunut, hänen lähiverkostonsa sekä hoitava yksikkö toteuttavat omaa rooliaan onnistuneesti ja osallistuvat aktiivisesti omalla panoksellaan sairastuneen tavoitteiden saavuttamiseen.

(Skitsofreniainfo nd.)

Mielenterveyslaki lyhyesti

Mielenterveyslaki määrittelee mielenterveystyön yksilön psyykkisen hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja persoonallisuuden kasvun edistämiseksi sekä mielenterveyden häiriöiden ehkäisemiseksi ja parantamiseksi tehtäväksi työksi. Kunta ja kuntayhtymä järjestävät alueensa mielenterveyspalvelut vastaamaan alueen asukkaiden tarpeita. Palveluissa ensisijaisena ovat avopalvelut ja tuki oma-aloitteiseen hoitoon hakeutumiseen ja itsenäisen suoriutumisen tukeminen.

(Mielenterveyslaki 1990).

Lain perusteella mielenterveyden edistämisessä ja mielenterveyden ongelmien hoitamisessa kunnioitetaan yksilön valinnanvapautta hoitoon hakeutumisessa ja autonomista asemaa. Poikkeustilanteissa joudutaan kuitenkin niin sanotusti ylittämään yksilön vapaus määrätä hoidostaan ja turvautua tahdonvastaiseen hoitoon. Tahdonvastainen hoito on viimesijaista ja jolle laki määrittelee ehdot. Henkilö voidaan määrätä tahdosta riippumattomaan psykiatriseen hoitoon, jos hänellä todetaan olevan mielisairaus ja hän on vaaraksi itselleen tai muille. Tätä ennen lievemmät hoitokeinot on todettu riittämättömiksi ja soveltumattomiksi. Lääkäri kirjoittaa tarkkailulähetteen ja henkilöä tarkkaillaan neljä vuorokautta sairaalassa jatkotoimenpiteiden kartoittamiseksi. Ennen kuin henkilö voidaan tarkkailun jälkeen määrätä hoitoon, tulee hänen mielipidettään hoidon tarpeesta kuulla. Jos henkilö tarkkailun jälkeen määrätään hoitoon, häntä saadaan pitää hoidossa enintään kolme kuukautta. (Mielenterveyslaki 1990.)

Lähteet

Mielenterveyslaki 1990. Ajantasainen lainsäädäntö. Finlex. Verkkodokumentti. <http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1990/19901116>. Luettu 23.4.2017

Onnistunut kuntoutus skitsofreniassa- mitä se on ja mitä siihen tarvitaan? nd. Skitsofreniainfo. Verkkodokumentti. <http://www.skitsofreniainfo.fi/hoito/onnistunut-kuntoutus-skitsofreniassa-mita-se-on-ja-mita-siihen-tarvitaan> Luettu 24.4.2017

Psykoosiopas nd. Mielenterveystalo.fi. Verkkodokumentti. <https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsehoito-ja-oppaat/oppaat/psykoosi/Pages/psykoosiopas.aspx>. Luettu 21.4.2017

Psykoosit 2016. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Verkkodokumentti. <https://www.thl.fi/fi/web/mielenterveys/mielenterveyshairiot/psykoosit>. Luettu 24.4.2017