Mielenterveys ja historiaa



Mielenterveys ja historiaa



Historia

Psyyken ja keskushermoston tiedettiin jo ennen länsimaisen ajanlaskun alkua. Nykyaikainen psykiatria sai alkunsa valistuksen aikaan 1700- luvulla. 1700- luvun loppupuolella Philippe Pinel edisti merkittävällä tavalla psykiatristen potilaiden humaania hoitoa. Hän vapautti mielisairaat potilaat kahleista ja loi systemaattisen psykiatrisen diagnostiikan humaanin lääketieteellisen hoidon tueksi. 1900-luku merkitsi psykiatriassa tieteellisen tutkimuksen, uusien hoitojen sekä hoitojärjestelmien kehitystä. Suomessa psykiatrian opetus lääketieteen opiskelijoille alkoi virallisesti Helsingin yliopistossa vuonna 1905. Psykiatriaa alettiin käyttämään yhä enemmän avohoidossa 1970- luvulla. Suomessa tätä edisti mielisairaslain uudistuminen vuonna 1978. Samanaikaisesti kiinnostuttiin yhä selvemmin muista mielenterveyden häiriöistä kuin psykooseista. Myös häiriöiden ehkäisy ja mielenterveyden edistäminen saivat huomiota. Suuri rakenteellinen muutos tapahtui Suomessa vuonna 1991, kun vanha mielisairaslaki muuttui mielenterveyslaiksi ja jo edellisenä vuonna voimaan tullut erikoissairaanhoitolaki liitti psykiatrian muuhun erikoissairaanhoitoon ja osaksi sairaanhoitopiirejä. Valtio rakensi Suomen ensimmäisen "modernin" psykiatrisen sairaalan, Lapinlahden keskuslaitoksen, Helsingin kaupungin länsireunalle Hietaniemen hautausmaan taakse Suomenlahteen rajoittuvalle Lapinniemelle. Lapinlahden sairaala toimi psykiatrisena sairaalana yhtäjaksoisesti vuodesta 1841 vuoden 2005 loppuun asti. Viimeinen psykiatrinen toiminto, HYKS:n syömishäiriöyksikkö, siirtyi pois Lapinlahdesta 2009. Viime vuosien aikana päihdehuolto on lähentynyt terveydenhuoltoa. Psykiatrian vastuu päihdepotilaista tulee myös lisääntymään. Päihdepsykiatrian erityisvastuulla ovat kaksoisdiagnoosipotilaat. Tarvitsemme kaiken aikaa uutta tietoa ja moniammatillista yhteistyötä psykiatrian tueksi. (Psykiatria. 2017.)




Mielenterveys lyhyesti
Meillä jokaisella on oma käsitys siitä, millainen on hyvä mielenterveys. Mielenterveys vaihtelee elämän eri vaiheissa. “WHO:n määritelmän (2013) mukaan mielenterveys on hyvinvoinnin tila, jossa ihminen pystyy näkemään omat kykynsä ja selviytymään elämään kuuluvissa haasteissa sekä työskentelemään ja ottamaan osaa yhteisönsä toimintaan”. Mielenterveyttä suojaavat monet niin sisäiset kuin ulkoisetkin tekijät. Näitä ovat mm. sosiaalinen tuki, vuorovaikutustaidot, riittävän hyvä itsetunto, turvallinen elinympäristö ja työ tai muu toimeentulo. Kaikkien tulisi kehittää mielenterveyttä tukevia tekijöitä. (Suomen mielenterveysseura. nd.)
Ihmisen mieli voi sairastua, niin kuin ihmisen kehokin. Suomessa yleisin psyykkinen sairaus on masennus. Useista mielen sairauksista voi parantua, vaikka ei välttämättä kokonaan, niin lääkkeiden ja muun hoidon avulla pystyy elämään hyvää elämää. Mielen sairastuminen ei ole kenenkään syytä ja siihen voi sairastua kuka vaan, myös lapset ja nuoret. (Mielenterveyden keskusliitto. nd.)




Hoito
Jos ihminen kokee tarvitsevansa apua mielenterveysongelmiin, hän voi varata ajan terveyskeskus- työterveys tai yksityislääkärille. Erikoissairaanhoidon palvelujen tarpeen arvioi perusterveydenhuollon lääkäri, joka kirjoittaa tarvittaessa lähetteen erikoissairaanhoitoon esim. psykiatrian poliklinikalle. Kunnan tehtävä on huolehtia ammattiavun tarjoamisesta asukkailleen. Yksityiselle hoitopalvelujen tarjoajalle hakeutuessaan asiakas maksaa itse terapiastaan ja hänellä on mahdollisuus valita itse psykoterapeuttinsa. Psykoterapia on mielenterveysongelmien ja elämän kriisien hoitamista keskustelun tai toiminnallisen terapian avulla psykoterapeuttisessa yhteistyösuhteessa. Terapiaan hakeutumisen tavallisimpia syitä ovat ahdistus, masennus, pelot ja erilaiset ongelmat ihmissuhteissa, työssä tai opiskelussa. Psykoterapia voi olla yksilö, pari, ryhmä tai perheterapiaa. Kelan kuntoutuspsykoterapiaa voi hakea, kun asiakas on käyttänyt säännöllisesti mielenterveyspalveluja kolmen kuukauden ajan. Kelan kuntoutuspsykoterapiaa haettaessa tarvitaan psykiatrin B-lausunto, jossa arvioidaan psykoterapian tarve. Kela maksaa psykoterapiaa henkilöille, joiden työkyky tai opiskelu on sairauden vuoksi uhattuna ja jonka työelämässä tai opiskelussa jaksamista voidaan terapian avulla tukea. (Mielenterveyden keskusliitto. nd.)










Lähteet

Lönnqvist J, ym. 2014. Psykiatria. Helsinki. Kustannus oy Duodecim. Verkkodokumentti <http://www.oppiportti.fi/op/opk04497#proxy%20> Luettu 18.5.2017

Mielenterveyshoito kauan aikaa sitten. 2013. Blogi. <https://tuomiopaivantytto.wordpress.com/2013/09/16/mielenterveyshoito-kauan-aikaa-sitten/> Luettu 18.5.2017
Tietoa mielenterveydestä. nd. Mielenterveyden keskusliitto. Verkkodokumentti. <http://mtkl.fi/tietoa-mielenterveydesta/> Luettu 15.5.2017
Mitä mielenterveys on. nd. Suomen mielenterveysseura. Verkkodokumentti. <http://www.mielenterveysseura.fi/fi/mielenterveysseura/organisaatio-ja-toiminta/strategia/mit%C3%A4-mielenterveys> Luettu 15.5.2017

Historia. nd. Mielenterveyden keskusliitto. Verkkodokumentti. <http://mtkl.fi/liitto/historia/> Luettu 18.5.2017

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Persoonallisuushäiriöt

Kuva
Persoonallisuushäiriöt Persoonallisuushäiriöillä tarkoitetaan pitkäaikaisia ajattelun sekä käyttäytymisen malleja, jotka ovat luonteeltaan joustamattomia eli persoonallisuushäiriöinen ihminen käyttäytyy toistuvasti tietyn mallin mukaan. Nämä ajattelu- ja käyttäytymismallit aiheuttavat haittaa ihmiselle, esimerkiksi vaikeuttavat sosiaalisissa tilanteissa toimimista tai sosiaalisten suhteiden solmimista. Persoonallisuushäiriötä voi olla vaikea tunnistaa, edes ihminen itse ei tiedosta juurtuneiden tapojensa olevan merkki persoonallisuushäiriöstä. (F60 Persoonallisuushäiriöt nd.) Persoonallisuushäiriöitä on paljon erilaisia ja ne on jaettu kolmeen ryhmään. Yhden ryhmän muodostavat epäluuloinen ja eristäytyvä persoonallisuushäiriö. Epäluuloinen persoonallisuus ilmenee epäluuloisuutena muita kohtaan ja ajoittain vainoharhaisina kuvitelmina. Eristäytyvä persoonallisuus puolestaan vetäytyy sosiaalisista kanssakäymisistä ja välttelee ihmiskontakteja. Toiseen ryhmään luokitellaan epävak...
Lue lisää

Psykoosi, skitsofrenia ja mielenterveyslaki

Kuva
Psykoosi, skitsofrenia ja mielenterveyslaki     Mitä tarkoitetaan psykoosilla ja millainen tila psykoosi on? Moni ihminen varmasti yhdistää psykoosin jonkinlaiseen mielenterveyden häiriöön ja kokee sen olevan pitkäaikainen ja pysyvä tila. Seuraavaksi kerromme yksinkertaisuudessaan mitä psykoosi on, ja minkälaisia oireita siihen liittyy. Psykoosi on vakava mielenterveyden häiriö, jossa ihmisellä on vaikea hahmottaa mikä on totta ja mikä ei. Psykoosissa ihmisen todellisuudentaju on heikentynyt, ja hänellä on ajoittain vaikea erottaa todellisuus ja oman pään sisäiset mielikuvat. Psykoottiset oireet voidaan jaotella positiivisiin ja negatiivisiin oireisiin. Positiiviset oireet ovat normaaliin psyykkiseen toimintaan nähden ylimääräisiä oireita, niitä voi olla esim. aistiharhat, harhaluulot, sekä hajanainen puhe ja käytös. Negatiivisilla oireilla, ns. puutosoireilla tarkoitetaan normaalien ajatusten, tunteiden ja käyttäytymisen puuttumista tai heikentymistä. Nämä ilmenevät ...
Lue lisää